Herätys aamulla viideltä ja kirjautuminen ulos hotellista.

Viimeiset näkymät ovat sumuverhonpeitossa ennenkuin sukellamme metrotunnelin syöveriin. Matkaamme metrolla Longyang Roadille, josta vaihdamme Magleviin. Kyseessä siis on magneettisesti levitoiva juna, jonka nopeutta voidaan nostaa yli 500 km/h. Matkamme lentokentälle tällä junalla kesti huimat 7 minuuttia ja huippunopeus oli 301 km/h.

Lentokentälle saavumme seitsemän jälkeen ja passintarkastus tapahtuu nopeasti. Yllättävästi saamme tietää lentomme olevan 3 tuntia myöhässä. Sen piti lähteä 10:00 mutta pääsemmekin vasta 14:25 koneeseen.
Aikamme kuluksi kulutamme loput yanit lentokentän liikkeisiin.

Taksilla kangasmarkkinoille noutamaan teettämiämme vaatteita. Tutkimme silkkivalikoimaa ja silmiini osui kaunis silkkijakun mallikappale. Kehotuksista kokeilin sitä päälle ja manasin ettei se kuitenkaan ole sopiva. Kuinka ollakaan se oli kuin tehty minulle ja mukaan myös lähti. Ystäväni myös osti paksua silkkiä jonkin verran.

Päivä oli sumuinen sateen jäljiltä, kun matkasimme metrolla telkkaritornille. Oriental Pearl Tv Tower on 468 metriä korkea ja maailman kolmanneksi korkein Tv ja radiotorni.Suostuin lähtemään 263 metriin asti, sillä en ole oikein mieltynyt korkeisiin paikkoihin ja ylin pallo näytti ilkeän pieneltä. Ylhäältä oli kyllä upeat näkymät joen yli. Sumuinen ilma vähän haittasi näkymiä. Meni hetken ennenkuin suostuin menemään ihan reunalta katsomaan ulos. Onneksi paikka oli ihan umpinainen. Vastaan käveli pieni poika, joka osoitti digikameraansa ja yritti kysyä saako ottaa minusta kuvan. Toki suostuin tähän pyyntöön ja poika näytti millaisen kuvan oli ottanut. Alaspäin mennessä osan matkaa kuljemme panoraamahissillä. Sieltä avautuu vielä viimeiset näkymät kaupungin ylle. Alakerrassa sijaitsee Shanghai Municipal History Museum jonka sisäänpääsy kuului lippumme hintaryhmään. Kauniisti tehty leikkaus menneeseen aikaan kiinassa. Näkemisen arvoinen paikka.

Akvaariokauppakujalla toteamme valitettavasti muutaman mielenkiintoisen kaupan olevan kiinni. Toisessa niistä olisi ollut kalanruokaa, jota olisi voinut ostaa. Eräästä kaupasta ystävän matkaan lähti kylläkin kapealehtistä kasvia. Liikkeessä oli pieni poika, joka kovin mielellään olisi halunut tehdä kaiken isänsä eli liikkeen omistajan perässä. Miehen ottaessa maksua kasvista poika alkoi nosteleen akvaariosta kasveja ylös ja siirtelemään niitä toiseen paikkaan. Eräältä kapealta kujalta löyty myyjä, jolla on mielenkiintoinen valikoima erilaisia lumpeita. Hän yrittää myydä meille niitä kaikkia, mutta yritämme viitota ettei voida ostaa kuin sellaisia jotka ovat kevyitä. Ystävän matkaan jälleen lähtee joitakin lajeja.

Kierrettiin hotellin vieressä sijaitseva tavaratalo. Siitä löytyi kiva budhalaisen temppelin koruliike. Jadekoruja myydää lähes joka paikassa. Hinnat vaihtelevat niiden värityksen mukaan. Vihreä kaksivärinen näyttää olevan kalleinta.

Iltasella Nanjing kauppakadulla päätämme mennä tämän pienen junan kyydillä kadun toiseen päähän. Helpommin sanottu kuin tehty, muitakin matkaajia on siis sinne haluamassa. Ensin näyttää niin kovin kiltiltä jonolta ihmisiä odottamassa junaa. Kun se on parkeerannut ja alkaa tyhjentyy alkaa myös hillitön juoksu ja kilpailu vapaista paikoista. Kolmanteen junaan vasta pääsimme ja sinnekin piti melkein käyttää kyynärpäätaktiikkaa.

Kävelimme Bundilla eikä löydetty laukkukauppaa, jossa olisimme haluneet käydä uudestaan ja  eksyimme silkkikauppaan. Katselimme siellä kauniita silkkiaamutakkeja. Takin alkuhinta oli huimat 580 yania ja emmekä meinaneet uskoa. Juuri kun olimme lähdössä vilkkaan tinkimisen jälkeen kaupasta ulos, myyjä alkaa ehdottelemaan 170 yanin kauppoja. "Special price only for you" "Shop closing price" ja näin aamutakki lähtee mukaan.

Hotellilla pakattiin kaikki tavarat sillä aamusella on aikainen herätys ja matka lentokentälle.

Saatiin lopulta rahaa automaatista. Käytiin tutussa paikassa syömässä. Tiedättekö miten hauskaa on paloitella pihviä riisipuikoilla. Ruokapaikka on lounasaikaan erittäin suosittu. Melkein saisi olla korvatulpat, kun myyjät kilpaa kehuvat ja esittelevät annoksiaan.

Tänään matkasimme Lu Xun Parkiin. Kaunis ja iso puisto jalkapallostadionin kupeessa. Hääparien suosima valokuvauspaikka. Puiston keskelle on rakennettu länsimainen romanttinen rakennus, jonka parvekekukkalaatikoissa vähemmän romanttisia tekokukkia. Näitä vasten sitten hääparit halusivat itseään kuvauttavan. Mainittakoon, että muovipullojen kierrätys on edistyksellistä. Hyvä kun istut hetkeksi paikalle on joku keräilijä vieressässi hoputtamassa juoman kanssa, että saisi pullon itselleen.

Rautatieasemalla ystäväni teki kello-ostoksia. Mukaan lähti takuuvarmoja laatukelloja.

Baiyunguan temppeli. Punaiset ovet kutsuvat sisään. Patsaita ja patsaita. Paljon patsaita.

Tästä jatkoimme vanhaan kaupunginosaan syrjäisille kujille teeostoksille. Myyjät ovat ovelia ja yrittävät tarjota turisteille huomattavasti kalliimpia kukanmallisia teitä. Jasmiinia ja Oolongteetä sekä ystäväni osti outoa vaniljatankoa muistuttavaa teetä. Tietenki piti ostaa myös niitä kukanmallisia hiukan. Jasminteen hinta oli jotain 80 yania 500 grammaa (8,38 euroa).

Eläintorilta ystäväni matkaan lähti pari mielenkiintoista akvaariokasvia.

Antiikkimarkkinat oli auki houkuttelevien tavaroiden kera. Punainen puurasia lähti ystävän matkaan.
Tapaamme siellä englantilaista turisteja jotka kuiskaavat korvaamme millä hinnalle olivat saaneet ostetuksi kauniita taottuja ovenripoja. Myyntiajan jälkeen kauppiaat vain laittavat esineet kaduilla oleviin puisiin kojuihin ja sulkevat ovet riippulukoilla.

Puistoissa on muuten todella mukava kulkea, koska ne ovat niin puhtaita ja kauniisti hoidettuja. Puhtaudesta ja turvallisuudesta saa kittää niitä monia puistonvartijoita joita täällä riittää. Varmasti meilläkin puuttuisi graffiitit ja muut ikävät asiat, jos olisi yhtä tarkkaan vartioituja paikkoja. Puhumattakaan tuosta liikennekulttuurista. Ruuhka-aikoina ja suurimmissa risteyksissä on liikennevalojen lisäksi liikenneohjaajat. Ei se näytä haittavaan, vaikka olisi punaiset valot niitä päin ajetaan ja kävellään ihan suveneerisesti. Taksin saaminenkaan ei ole vaikeaa. Etenki turisina ne aivan tyrkyttävät kyytejään kadunkulmissa.

Hotellilla tutkimme ostoksia ja testataan miten ne mahtuvat matkalaukkuun. Aikamoinen määrä ainakin teetä on lähtenyt matkaan. Hotellilla käynti ja suihkun käyttö kolmasti päivässä on pakollista. Kuumuus on aivan käsittämätöntä ja tuuli on yhtä kuumaa. Vaatteet liimautuvat iholle kiinni.

Iltasella astuimme Silk King nimiseen kangaskauppaan. Oi mikä valikoima kankaita ja miten kauniita kuoseja. Ei auttanut muu kuin ostaa paria kangasta. Meidän ostokset vielä pieniä, kun sivusta seurasin amerikkalaisen pariskunnan ostopuuhia. Mies halusi omaan King Size vuoteeseensa silkkilakanat. Myyjä siinä sitten laski kankaan menekiksi sellaiset 18 metriä.

Oli muuten aika koominen näky näin länsimaisesti ajatellen eräässä hienosto ravintolassa. Näin kuinka kokki toi ruokapöytään hienosti lihavartaita ja irroitteli niitä lautaselle. Se koomisuus oli siinä, että kokilla oli valkoiset hanskat ja suullaan suojamaski. Näitä näkyi myös esimerkiksi kaupoissa joissa myytiin irtotavarana pähkinöitä jne.

Otimme metron rautatieasamalle tarkoituksena etsiä matkaoppaassa mainittu teemarkkinapaikka. Sen pitäisi sijaita rautatieaseman takana pienellä kadulla. Katu löytyi, mutta suureksi hämmästykseksi paikalla oli vain purettuja taloja. Taidettu vetää alue puskuraktorilla sileäksi. Aseman metrotunnellissa on silmälasimyyjien keskittymä ja mukaan lähti uudet aurinkolasit.

Täältä matkasimme taksilla Century  Parkiin. Tämä on kaupungin suurin vihreä puisto. Valtavia määriä sudenkorentoja lenteli yllämme. Puista kuuluu hyvin voimakasta siritystä. Luultavasti osa heinäsirkkoja, mutta sitten myös jotan suurempia ötököitä. Puiston keskellä on iso järvi johon on rakennettu siltoja ylittämistä varten. Yhdestä paikkaa voi vuokrata tandempyöriä ja polkuveneitä. Valitettavasti olemme keskellä viikkoa joten emme näe niitä satoja leijoja joita täällä lennetellään.

Matkamme jatkuu kohti Shanghai Ocean Aquariumia. Vedenalainen seikkailu alkaa Yangtze joesta ja sen harvinaisista asukkaista joita ei muualla maailmassa ole esillä. Esimerkkinä asukeista on Kiinalainen sampi, Kiinalainen imukala, Yangtsen alligaattori ja Kiinalainen jättisalamanteri. Kaiken kaikkiaan tänne on koottu eri puolilta maailmaa hyvin laaja määrä erilaisia kaloja jne. Kierros alkaa rakennuksen ylimmästä kerroksesta ja edetään alimpaan kerrokseen liukuportailla. Pään yläpuolella ui valtavia vesikilpikonnia  valtameri osiossa jossa liikutaan pitkiä käytäviä putken alla. Löytyy myös pingviinejä, hylkeitä, ja suurimpiin makean veden kaloihin kuuluvia arapaimia.

Pimenevessä illassa kävelemme Bundilla ja ihailemme jokea. Paikka kuhisee ihmisistä ja on suosittu illanvietto paikka. Täältä on hieno näkymä vastakkaiselle rannalle. Eli sinne jossa tuo akvaario ja Oriental Pearl TV torni sijaitsee. Joella kulkee suuria määriä rahti- ja jokiristeilyaluksia. Ystävä varoittaa minua etten säikähdä, kun pujotan kolikon kaukoputkeen, sillä se alkaa soittamaan sävelmää "hei taas yksi hassu turisti höynäytetty". Hyvä jos sillä ehtii tarkentaa haluttuun kohtaan, kun aika on jo loppu.

Iltasella istuimme terassilla olusella, kun taivaalta alkoi näkymään välkehdintää. Salamat siellä vilkkui pilvien peitosta ja meillä oli oikein hyvä passipaikka. Ja johan pienen ajan kuluttua ukkonen oli päällä. Tarjoilijat olisivat haluneet siirtää meidät heti varjon alle, mutta halusimme nauttia sateen raikkaudesta. Hetken kuluttua se kuitenki yltyi ja siirryimme kiltisti suojaan. Hienoja salamia se antoi ja erittäin kaikupohjaista jyrinää :-).

Aamulla olemme jo klo 7.00 puistossa katselemassa taijiharjoittelua. Hieman huvitusta saa aikaiseksi myös villitys kävellä takaperin puistoa pitkin. Puistonvartija on kovasti meistä huolissaan ja ohjaa istumaan varjoisalle penkille ettemme palaisi.

Kävelymme jatkuu ruokahalliin. Siellä riittää katselemista erityisesti liha ja kalatiskeillä. Osa kaloista on eläviä, kun niitä myydään ja laitetaan pussiin punnittavaksi. Kauniita rapuja joita laittaisi mielellään omaan akvaarioon. Suuria sammakoita, merilevää jne.

Lemmikkieläinmarkkinoilla on kummasteltavaa. Paljon keraamisia kippoja, joissa on sisällä jotain hyönteisiä enkä edes haluaa tietää mitä niistä löytyy. Heinäsirkat sirittävät puisissa ristikoissa. Kissanpentuja, minipossuja, maaoravia, kilpikonnia, häkkilintuja, akvaariokaloja.

Antiikkimarkkinat eivät olleet auki ja siinä hetken ihmeteltyämme matkaamme keskustaan ja pakenemme päivän kuumuuttaa museoihin.

Shanghain Urban Planning Exhibition Hall käsittää neljä kerroksisen kokonaisuuden kaupunkisuunnitelmasta. Kolmannessa kerroksessa valtava pienoismalli kaupungista. Siitä saa erinomaisen käsityksen kaupungin laajuudesta ja mitä sinne ollaan tulevaisuudessa tekemässä. Muut kerrokset sisältävät pienoismalleja lentokentästä, ilmansaasteen tutkimisesta, satamasta jne. Yhdessä kerroksessa kokoelma vanhoja valokuvia entisajalta.

Shanghai museo. Rakennuksen ulkonäkö pettää jälleen. Sisälle päästyämme selviää, että kierrettävää on kaikkiaan 4 kerrosta. Museo sisältää 120 000 esinettä eri aikakausilta. Sinettikokoelma kierrettiin hyvin nopeasti, koska kaikki kirjainmerkit näytti meistä samoilta eikä niistä ottanut mitään selvää. Vähemmistökansojen kauniit juhlapuvut ja korut olivat todella kauniita. Vaativien käsityötaidoin tehtyjä vaatteita ja koruja oli mielenkiintoista tutkia. Jadekokoelma myös erittäin vaikuttava. Taidokkaita huonekaluja kaiverruksineen.

Tämän jälkeen jalat huutavat lepoa ja suuntaamme kohti hotellia. Iltasella jatkamme kävellen Nanjing ostoskatua päästä päähän. Meille yritetään myydä tarmokkaasti piraattituotteita, vilkkuvien valoin varustettuja rullaluistimia jotka kiinnitetään kenkiin ja vaikka mitä.

Syömässä käymme hyväksi havaitussa ruokapaikassa. Lähimmässä kauppakeskuksessa toinen pääty ylimmästä kerroksesta on yhtä suurta ravintolaa. Ensin ostetaan magneettikortti johon ladataan haluttu summa rahaa. Tämän kortin kanssa sitten kierretään valitsemassa ruoka. Valinnanvaraa on vaikka kuinka. Myyjät kilpaa huutelevat ja mainostavat ruokia. Ateriakokonaisuuksien esille panoon on jo satsattu kiitettävästi. On omiin wokki-pannuihin tehtyjä aterioita, koverrettuun ananakseen, bambuisiin ruukkuihin, itse koottaviin vartaisiin, kiehuvassa öljyssä kypsennettäviin ruokiin jne. Ruoat todella herkullisia ja annokset valtavia. Muiden ruokailua tarkkaillen itsekin oppii hyvin pian miten pitää toimia. Annoksiin sisältyy kuppi riisiä ja  kirkasta liemikeittoa.